”Mitään kunnassa ei pysty saamaan aikaan yksin. Kyky luoda luottamukseen perustuvia suhteita myös politiikassa on hirvittävän tärkeää, koska sellaisilla ihmisillä on kokoaan enemmän valtaa…
Kunnanvaltuutetun tärkein ymmärrys on se, että hän ymmärtäää, millaista siinä kunnassa on asua, elää ja tehdä töitä. Hyvä valtuusto on semmoinen, joka mahdollisimman paljon vastaa sitä porukkaa, jota siellä (kunnassa) tallaa”.
Tampereen yliopiston tutkija Jenni Airaksinen, Uutissuomalainen 31.5.2021
Lueskelin tänä aamuna Savon Sanomien verkkolehteä, kun silmiini osui juttu siitä, millainen on kunnan ja kuntapäättäjien työmaa mahdolliseseti (taas kerran) toteutuvan sote-uudistuksen jälkeen. Edellä olevaan lainaukseen on kiteytetty aika hienosti se, millaisia päättäjiä hyvässä kunnanvaltuustossa ja muissa päättävissä elimissä olla. Sellaisia, kuin mitä kuntalaiset ovat. Erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ihmisiä, joilla on erilaisia näkemyksiä ja tulokulmia. Ihmisiä, jotka elävät omannäköistään arkea – sellaista, kuin kuntalaisetkin. Ihmisiä, jotka ymmärtävät, mihin kunnalla on mahdollisuudet, mitä kuntalaiset toivovat, ja miten eri näkökohdat ovat sovitettavissa yhteen. Ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyvää ja välttää pahaa. Ihmisiä, jotka aidosti haluavat löytää kokonaisuuden kannalta parhaat mahdolliset, tai joskus vähiten huonot, ratkaisut.
Toki kunnallisessa päätöksenteossa ja yhteisten asioiden hoitamisessa tarvitaan tietoa ja osaamista, mutta rakettitieteestä ei ole kyse. Usein käsiteltävänä olevat asiat ovat hyvinkin lähellä arkielämää ja tavallista kuntalaista. Tavallisia kuntalaisia koskevista tavallisista asioista päättämään tarvitaan tavallsia ihmisiä, joilla on halu olla hoitamassa yhteisiä asioita. Mielestäni hyvän kuntapäättäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kyky keskustelevaan ja avoimeen yhteistyöhön, halu oppia ja ottaa asioista selvää sekä valmius pohtia sitä, kuinka päätökset vaikuttavat kuntalaisiin, eri kuntalaisryhmiin, kunnan talouteen ja henkilöstöön, paikalliseen ja alueelliseen elinvoimaan ja työllisyyteen, yritysten toimintaedellytyksiin, lapsiin ja lapsiperheisiin, nuoriin, ikäihmisten asemaan ja palveluihin, työssä käyviin ja työttömiin sekä ennen muuta kaikkein haastavimmassa tilanteessa oleviin, monia palveluja tarvitseviin ihmisiin. Päätökset tulee valmistella ja tehdä parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella sekä arvioiden niiden vaikutuksia etukäteen.
Osallisuudesta ja kuntalaisten mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksiin puhutaan paljon. Ajatuksena kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on kaunis ja laajalti kannatettu. Mutta ymmärrämmekö, mitä se oikeasti tarkoittaa?
Kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä kunnassa päätetään. Kuntalaisilla on myös oikeus muodostaa mielipiteensä kulloinkin päätettävinä olevista asioista ja tuoda näkemyksensä julki. Se, että valtuuston, hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat julkaistaan internetissä, ei vielä vahvista osallistumismahdollisuuksia tippaakaan. Asioista pitää kertoa ja keskustella etukäteen – silloin, kun niitä vielä valmistellaan. Kuntalaisten, kunnan työntekijöiden, yrittäjien, perheiden ja ikäihmisten ja heidän omaistensa huolet ja näkemykset tulee kuulla ja ottaa tosissaan.
Kunnan asukkailla ja kunnan palvelujen käyttäjillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä voi toteutua vain siten, että kuntalaiset saavat tietoa, voivat muodostaa näkemyksensä ja ilmaista mielipiteensä. Ei riitä, että työryhmiin ja komiteoihin valitaan yksi aktiivinen kuntalaisedustaja, tai että kunta järjestää kuulemis- ja tiedotustilaisuuksia kertoen, millaisia päätöksiä on tulossa tai jo tehty. Kyse on siitä, että kaikilla kuntalaisilla on oltava mahdollisuus päästä tiedon äärelle ja vaikuttaa kuntalaisia koskeviin asioihin. Kovin usein kuulee sanottavan, että tästä asiasta ei vielä voi puhua, koska se on keskeneräinen. Eikö juuri keskeneräisistä asioista puhuminen ja keskusteleminen ole osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia vahvistavaa.
Sitä minä vaan, että…
… mitähän ihmeen salattavaa meillä on? Pelkäämmekö sitä, että jos kuntalaiset tietäisivät enemmän heitä ja heidän arkeaan koskevista suunnitelmista ja päätösten valmistelusta, saattaisi tulla hankalia kysymyksiä. Pelkäämmekö, että joku kuntalainen saattaisi tietää jotain, mitä me emme tiedä, ja keksiä jotain, mitä itse emme osanneet ajatella? Kovin heikkoa tuntuu yhä olevan ymmärrys siitä, että kunnan toiminta on lähtökohtaisesti aina julkista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kunnan päätöksenteko ja siihen liittyvä tieto ja asiakirjat ovat kuntalaisille julkista tietoa, ellei kyseinen asia tai osa siitä ole lainsäädännössä erikseen määritelty salassa pidettäväksi.